Puhe vuodestani lukiolle (Speech of my Year to the School)

Yksi vuosi on pitkä aika. Tämähän on totta. En olisi uskonut, että minun vuoteni Suomessa olisi mennyt niin nopeasti. Silti tässä minä olen, kymmenen kuukautta saapumispäiväni jälkeen.

Minä haluaisin tänä aamuna kertoa teille vähän minun vuodestani Suomessa ja mitä olen oppinut.

Tulin Suomeen elokuussa ilman perhettäni, ilman kieltäni, ja ilman ystäviäni. Nyt, minä saan sanoa, että minulla on kolme uutta perhettä, uusi kieli, ja paljon hyviä ystäviä. Lisäksi minulla on nyt uusi maa ja uusi kotikaupunki.

Tässä vuodessa olen oppinut lukemattomia opetuksia. Paljastan teille niistä muutamia.

Minä kehottaisin teitä kysymään itseltänne ’miksi ei?’ Mistä te tiedätte, ettette te tykkää jostakin jos ette ole yrittäneet?

Esimerkiksi, uiminen avannossa talvella oli minusta hullua, ennen kuin yritin.En olisi uskonut, että olisi tullut niin hyvä olo sen jälkeen. Nyt saan sanoa, että pidän uimisesta avannossa koska minä yritin. Toiseksi esimerkiksi, Suomessa on ruokia joita pidin outoina (muun muassa salmiakkia ja poroa sekä hirven sydäntä). Maistoin niitä kaikkia; sanotaanko näin että toiset olivat hyviä ja toiset olivat...no, ainakin maistoin yhden kerran.

Olkaa itsenne aina.

Katsoin uuden Risto Räppäjä -leffan pari kuukautta sitten nelivuotiaan host-siskoni kanssa. Sehän oli lasten elokuva, mutta se kuitenkin opetti hyvän opetuksen: ”minä olen minä, ja sinä olet sinä”. Älkää unohtako koskaan, että te olette ainutlaatuisia.

Jos aluksi ette onnistu jossakin niin yrittäkää toisen kerran.

En oppinut suomen kieltä yhdessä yössä. Ja minähän tiedän, että minä en puhu suomea täydellisesti. Olen tehnyt virheitä ja varmasti vielä teen paljon virheitä. Minä en luovuttanut kun ihmiset nauroivat minulle – vaan minä onnittelin itseäni koska sanoin jotain oikein. Minun päämääräni on onnistunut; ainakin minun mielestäni osaan suomea ihan hyvin.

Teidän pitäisi matkustaa. Maailma on suuri. Matkustaminen on avartanut mieltäni. Matkustaessamme voimme ymmärtää paremmin toisia kulttuureja ja omaa kulttuuriammekin.

Latinaksi sanotaan ”carpe diem”, englanniksi ”seize the moment” ja suomeksi ”tartu hetkeen”. Jokaisella kielellä tämä sanonta on niin totta kuin toisillakin. Ette voi tietää  mitä tapahtuu huomenna, ensi viikolla, ensi kuussa tai vuoden päästä. Kun tilaisuus näyttää itsensä, ”tarttukaa hetkeen” ja tehkää se. Aika menee nopeasti ja elämänne on lyhyt.

Kauhavasta on tullut toinen kotikaupunkini. Kauhavalla ja kauhavalaisilla on oma paikkansa sydämessäni nyt ja aina.

Vuosi vaihto-oppilaana on ollut kokemus joka tapahtuu kerran elämässä. Minä toivon, että te olette oppineet jotakin minulta, niin kuin minä olen oppinut teiltä.  Kiitoksia tästä vuodesta.

Note: English translations available on request.